KIRJOITUKSIA
Tällä sivulla on monenlaisia kirjoituksia, mielipiteitä ja faktaa, järkeviä ja tyhmiä.



Helsingin Sanomat - Mielipide - lokakuu 2014


--

Lumi tekisi joulukadun

Helsingin Aleksin joulukatu avattiin taas juhlavasti joulupukein, ratikoin ja paraatein. Luntakin satoi sopivasti, joten lapset pääsivät kiipeilemään Senaatintorin lumikasoille.

Ainakin televisiosta katsottuna tapahtuma oli jälleen kerran kaunis, juhlava ja hauska. Maanantaiaamuna sama joulukatu oli lumeton, märkä ja ankea, vaikka muualla keskustassa oli maan peittänyt kaunis valkoinen lumivaippa.

Aleksanterinkadun lämmitysjärjestelmä näet sulattaa taivaalta leijailevan lumen vedeksi ja ennen pitkää pyrkii kuivaamaan kadun, jotta ostosväki ja pankkien miehet pääsevät kuivin jaloin laatoille astelemaan.

Muistan ikäni sen hetken lapsuudestani, kun eräänä jouluyönä lähdimme kävelylle keskustaan. Koko illan satanut lumi oli luonnollisesti yhä auraamatta, ja saatoimme sisarusteni kanssa kahlata meille niin tärkeän joulukadun täysin koskemattomassa lumessa ratikkakiskojen keskellä.

Siinä oli kaupunkilaislapselle jotain taianomaista ja ainutkertaista. Minä en voi lapsilleni sellaista kokemusta enää järjestää.

En ehdota, että Aleksanterinkatu revittäisiin taas auki. Mutta toivon, että jatkossa tästä kaupungista ei tehtäisi steriiliä paikkaa, josta yritetään kattamalla tai sulattamalla piilottaa tälle kaupungille tärkeä ja leimaava asia, luminen talvi.

Heikki Paatelma
Helsinki

Helsingin Sanomat - Mielipide - 26.11.2004


---


Lehdet rauhaan aamutuimaan

Ainakin kahden viikon ajan on naapuritalomme huoltomies pitänyt lähiseudulle aamunavauksen hyvissä ajoin ennen kahdeksaa. Kypärä päässä ja kuulosuojaimet korvilla hän puhaltaa selkään asetetulla koneellaan syksyn lehden loitommalle. Ja puhaltimesta tulee kova ääni.

Ehdottaisin talonmiehille ja huoltoyhtiöille haravan ja harjan käyttöä. Niin toimittiin silloin, kun omat vanhempani olivat tsilareina Tehtaankadulla. Ja kun ei ollut kuulosuojaimia ja koneen meteliä, saattoi joku talon asukkaista jopa tulla juttelemaan.

Ymmärtääkseni lehtiä ei tarvitsisi ihan joka päivä raivata pihoilta ja jalkakäytävien reunoilta. Ainakaan minua eivät keltaisilla lehdillä päällystetyt pihat ja nurmikot haittaa. Päinvastoin.

Heikki Paatelma
Helsinki, Maunula

Helsingin Sanomat - Mielipide - 11.10.2001

---

Ollaan sitten kunnolla hiljaa

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale ehdottaa (HS 10. 9.) valtuustoaloitteessaan "muiden sivistysmaiden tapaan" kännykkäkieltoa busseihin. Olenkin jo odottanut puuttumista asiaan. Onhan se äärimmäisen ärsyttävää, kun viereisellä penkillä istuva onkin kontaktissa ihan toiseen paikkaan. Mieleen hiipii jonkinlainen mustasukkaisuus: eikö tuolle hyväkkäälle riitä tämän bussin ilmapiiri, eikö meistä kanssamatkustajista ole tarpeeksi seuraa, kun pitää puhua toisaalle.

Kun nyt sorvataan kännykkäkieltoa, niin tehdään asia sitten perusteellisesti. Valtuusto voisi määrätä myös kaiken muun bussikeskustelun kielletyksi. Pidetään järjestyssäännön voimalla hiljaisuutta liikennevälineissä, jotta ihmiset voivat rauhassa tuijottaa ikkunasta ulos. Liimattakoon penkkeihin tarra, jossa lukee: Kaikenlainen keskustelu kielletty.

Toivottavasti kielto voidaan ulottaa myös muualle. Ehdotan keskustelukieltoa ravintoloihin, työpaikoille, kaduille ja kaikkialle missä ihmiset liikkuvat ja voivat häiriintyä vieraan ihmisen äänestä. Kaupunki voisi myös pystyttää sinne tänne juttelukoppeja, joissa voisi sivistyneesti käydä vaihtamassa kuulumiset.

HEIKKI PAATELMA
Helsinki

Helsingin Sanomat - Mielipide - 20.9.1998


---

Sähkökusti ei vielä polje

Lehtien verkkoversioissa ja TV-yhtiöiden internet-sivuilla on toimittajien ja toimitusten sähköpostiosoitteita. Niihin jopa pyydetään antamaan palautetta, vihjeitä tai kommentteja.

Olen tehnyt työtä käskettyä. Kun sähköpostin lähettäminen on niin helppoa, on joskus aamutoimiksi tullut laitettua pari sanaa kommenttina edellisen illan ohjelmasta.

Muutaman kerran olen meilannut toimittajalle mielestäni oleellisen taustatiedon tai mielenkiintoisen jutunaiheen. Tämän kaiken olen tehnyt asiallisesti rupeamatta minkäänlaiseksi toimitukselle tutuksi maanvaivaksi.

Postiin ei ole yleensä vastattu. Tästä tulee sellainen olo, että postia ei edes lueta.

Onko niin, että sähköpostia ei osata käyttää, vai tuntuuko se niin epäviralliselta, että sitä kautta lähestyvää asiakasta tai kollegaa ei oteta tosissaan?

Verkkosivuilla ilmoitettu sähköpostiosoite on verrattavissa toimituksen puhelinnumeroon. Ja puhelimeenhan yleensä vastataan. Yleensä ainakin kiitetään kauniisti ja luvataan harkita asiaa. Eikö siis myös sähköpostiin - kun se on niin helppoa.

HEIKKI PAATELMA
toimittaja, internetsuunnittelija


Journalisti 17/97

---

Egypti käy esimerkistä:
Romppukustantaja säästää lokalisoimalla

Lokalisoidut tuotteet ovat kovia valtteja suomalaisten romppukustantajien kilpailussa. Miksi tehdä romppua kotimaisin voimin, kun komea englanninkielinen cd-rom kääntyy suomeksi pienellä vaivalla ja usein myös pienellä rahalla?

Romppumaailmassa lokalisointi tarkoittaa paikallisen version valmistamista. Tehdyn työn määrä vaihtelee pelkästä tekstien kääntämisestä kokonaan suomalaistettuun romppuun, jossa on käytetty esimerkiksi kotimaisia kirjoittajia, kuvaajia ja säveltäjiä.

Lokalisoinnin työmäärä riippuu siitä, mistä oikeudet ostetaan. Osa ulkomaisista romppukustantajista haluaa hoitaa lokalisoinninkin kokonaan itse. Silloin Suomessa tehdään vain tekstien kääntäminen ja lokalisoitu versio koostetaan alkuperäismaassa. Tämä tapa aiheuttaa kuitenkin ongelmia, koska erikieliset tekstit ovat myös eripituisia.

Sujuvimmin lokalisointi hoituu, kun tekijät lähettävät Suomeen kaiken materiaalin kultarompulla, jossa avointa ympäristöä voidaan vapaasti muokata. Esimerkiksi WSOY:n Egypti tehtiin näin.

Egypti-rompun suomenkieliset tekstit laitettiin ohjelmaan alkuperäistekstien päälle. Jos tilaa oli liian vähän, tekstejä lyhennettiin. Lopuksi alkuperäistekstit poistettiin ohjelmasta.


Nopeampaa ja halvempaa

Egypti-rompun tuottajana ja toimittajana ollut Risto Pekkanen sanoo, että lokalisointi vaati suhteellisen paljon toimitustyötä. Käännöksiä ei voi suoraan liimata alkuperäistekstien tilalle, vaan niitä muokataan ja niihin pyydetään suomalaisten asiantuntijoiden neuvoa.

Egyptin lokalisoinnissa mukana ollut egyptologi Raija Mattila antoi ohjeita muun muassa jumalien nimien kirjoittamisessa ja tarkisti sisällön paikkansapitävyyden.

Risto Pekkasen mukaan Egyptin alkuperäisversiossa oli paljonkin virheitä. Joitakin täysin käsittämättömiä osia jätettiin kokonaan pois, mutta selvät asiavirheet korjattiin.

Vikoja oli myös itse ohjelmassa, sillä italian- ja englanninkieliset Egypti-romput kaatuvat helposti. Pekkasen mukaan nämä virheet on löydetty ja korjattu lokalisoituun versioon.

Egyptin tekijät arvioivat, että rompun tekeminen kokonaan suomalaisvoimin olisi tullut moninkertaisesti kalliimmaksi. Päätökseen lokalisoinnista vaikutti se, että alkuperäisversion oikeuksien omistajat eivät vaatineet kovia tekijäkorvauksia. Lisäksi täysin suomalaisen version tekeminen olisi vaatinut aikaa, ja valmista tuotetta olisi myyty vasta seuraavilla joulumarkkinoilla.

WSOY aikoo edelleen tehdä lokalisoituja romppuja. Tulossa on lastenromppuja sekä karttaromppu, johon tulee runsaasti kokonaan suomalaista aineistoa, Risto Pekkanen lupaa.

Heikki Paatelma
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja multimediasuunnittelija.

Helsingin Sanomat - Kulttuuri - 19.7.1996 (Oheisjuttu WSOY:n Egypti-rompun arvosteluun)