|
24.11.2004
Kymmenen päivää myöhemmin.
Minka täytti tänään vuoden. Äkkiä
se aika menee, sano. Ostin Malmin Citymarketista pehmeän koiran,
koska Minka pitää koirista. Ja pitihän se siitä.

Vuoden ikäinen tyttö.
On pitänyt kaikenlaisiin asioihin ottaa kantaa. Ainakin siihen,
että joulukadulla ei lumi pysy, koska pankkimiesten ja ostosväen
pitää päästä kuivin kengin liikkumaan.
Tylsää sanon minä.
Ja sitten on tämä suuret suomalaiset. Mitä se kertoo
meistä, että kärjessä on neljä presidenttiä.
Finaalin hännillä on kolme kulttuuripersoonaa. Tehkää
ihmiset jotain. Olisin voinut vannoa, että Sibelius olisi ihan
kärjessä.
Firman pikkujoulun oli jo viime perjantaina. Sitä ennen oltiin
Oopperan lämpiössälastenjuhlissa, joihin kutsuttiin
myös asiakkaita lapsineen. Mukaralla ja kaikki.

Lumikki oopperassa.

Peik oli ritari.
Muutenkin pikkujoulupäivä sujui hienosti. Pukeuduin papiksi.
Jälleen.
14.11.2004
Aamulla tulee Raksystemsin mies tekemään kuntokartoitusta.
Tee siitä johtopäätös: Puistolassa on myytävänä
kodikas rintamamiestalo.
Sehän ei tunnu helpolta se. Mutta järkisyitä on,
ja tunnesyyt jäävät silloin heikompaan asemaan.

Näkymät puistolamaiset.
Oltiin viettämässä isänpäivää
Kouvolassa. Aamulla sain Peikin tekemän muistilapputelineen,
joka oli erittäin hieno sekä tietenkin pahvisen vihreän
kravaatin. Ja sitten Minna oli ostanut ensi vuoden Mitä Missä
Milloin -kirjan. Varma valinta.
Minä meinasin ostaa uuden partakoneen tai trimmerihän
se on, koska lähinnä lyhennän partaa ja tukkaa. Ja
kuulemma niissä on nykyään myös kätevä
nenäkarvain poistaja.
Livingstonen levy löytyi. Mutta Kerry ei päässyt
läpi (Sorry). Eikä
Suzan. Kaikki ei aina mene niinkuin hyvältä tuntuisi.
19.10.2004
Etsin eilen Hakaniemen kristillisestä kirjakaupasta Livingstonen
levyä. Ei ollut, mutta tilasivat. Pitää muistaa ensi viikolla käydä
se hakemassa.
Siinä yhdessä laulussa sanotaan (olenkohan jo toistanut tätä monta
kertaa?):
Vain huilu soi mustarastaan
Lämpös sun otan vastaan
Sanat lensivät pois
Taivaisiin
Kauas pois
Tuohon tilaan kaipaan.
Minnalla oli tänään synttärit. Ostin eilen Anne Pohtamon
elämäkerran, kun se kuitenkin näytti aika hyvältä kirjalta ja tyylikkäältäkin.
Ja sitten teimme illalla lasten kanssa kortit. Minkakin piirsi paperille
jotain.
Aamulla annettiin kirja ja lauloimme lasten kanssa paljon onnea
vaan ja häpi bööstei tsujuu.

Peik ja Minea saivat Stockalta uudet pipot.
Tänään oli muuten sitten hauska työpäivä. Olimme koko päivän Palace
hotellin saunassa suunnittelemassa yhtä juttua. Välillä haimme kauppahallista
sushia. Ja sitten iltapäivällä saunoimmekin. Syntyi hyviä ajatuksia,
kun ei koko ajan joku ollut koputtelemassa olkapäälle ja ikkunasta
näkyi meri. Kiitos Markus.
Huomenna on sattumalta toinen samanlainen päivä. Mennään Uunisaareen.
Sauna on sielläkin, mutta illalla menee sitten koko firma syömään
ja muutenkin ulos, joten tulossa on taas jotain hauskaa. Toivottavasti.
Jääkaapissa
oli pizzaa, mutta se oli huomiselle.
Yläkerrasta kuului askelia. Minea herää joka yö pissahätään. Tytöt
heräävät, pojat eivät.
Hyvää yötä, rakas ystävä. Ja kaunista unta.
9.10.2004
Kirjoitin torstaina sähköpostia kahdelle vihreälle
naiselle,
"Hei Tuija ja Suzan.
Vaalit tulevat ja minun mieltäni painaa muuan seikka.
Kirjoitan teille, koska en viimeisen kymmenen vuoden aikana ole
muita äänestänyt Helsingin valtuustoon. Kiitos kun
olette hyvin hoitaneet tehtäviänne valtuustossa ja eduskunnassa.
Tiedän, että näissä vaaleissa keskustellaan
isoista ja tärkeistä asioista. Olen kanssanne samoilla
linjolla ja luotan Vihreisiin. Mutta Malmin lentokenttä onkin
toinen juttu - ehkei ihan kynnyskysymys, mutta minulle tärkeä
asia.
Olen ymmärtänyt, että te molemmat rakentaisitte kentän
tilalle asuntoja.
Minusta ei riitä kaupunkikulttuurin ja kulttuurihistoriallisten
asioiden vaalimiseen se, että päärakennus ja osa
kiitoradasta säästetään. Minusta myös lentävät
pienkoneet ja laskuvarjohyppääjät kuuluvat monipuoliseen
kaupunkikuvaan. Toivoisin, että kenttä siksi voitaisiin
säilyttää - nimenomaan toimivana.
Lentomelu ei mielestäni alueella ole ongelma. Asun Puistolassa
Raidepolulla, ja koneet laskeutuvat talolle päältä.
Pienkoneet eivät pidä kovaa ääntä. Päinvastoin
ne tuovat alueelle tunnelmaa. Ja mikä on mukavampaa kuin katsella
lasten kanssa kotipihalta taivaalla keinuvia hyppääjiä.
Sen verran olen Helsinkiä ristiin rastiin pyöräillyt,
että olen huomannut että tonttimaata täällä
riittää ilman kentänkin hävittämistä.
Ja silti metsää, puistoja ja peltomaisemaa jää.
Toivoisin siis, että tässä asiassa Vihreätkin
voisivat vielä pitää harkintaa yllä. Ja toivon,
että muuten niin upeista vihreistä naisita löytyisi
joku, jota voin mielelläni äänestää näissäkin
kuntavaaleissa."
Suzan Ikävalko
vastasi ja kertoi olevansa asiassa vielä kovin epävarma.
Hän lupasi pitää harkintaa yllä. Tuija Brax
ei vastannut ja luulen, että hän ei ole epävarma
- valitettavasti.
Tästä asiasta lisää: www.pelastamalmi.org.
Olen jostain syystä nähnyt viime öinä unta pienestä
kylästä Italiassa, leipomosta ja sen sellaisesta...

Sami perjantaina Komissa.
4.10.2004
Teuvo Paatelma täytti tänään 70 vuotta. Onnea
isä. Jotenkin tässä iässä isä on kummallinen
asia. Jos pitäisi mainita jotain isästä, tulevat
ensimmäisenä mieleen lapsuuden kalaretket. Hassua. Mutta
ehkä niillä isä oli ja on edelleen omimmillaan ja
luonnollisimmillaan. Pusulassa kun ollaan, pitää selkään
heittää aina se vanha kunnon reppu ja kulunut ruskea takki.
Ilmeisesti ne tuovat onnea, sillä minä en koskaan ole
saanut yhtä paljon kalaa kuin isä.
Viikonloppuna käytiin Kouvolassa, kun oli Annikan synttärit.
Viikonlopun hienoin hetki oli, kun sunnuntaiaamuna käytiin
Löytyssä sienestämässä. Suppilovahveroita
oli metsä mustanaan. Ja puiden latvojen päältä
lensivät hanhet suurina parvina.

Sieniä Löytyssä. Suppilovahveroita siis.

Peik istuu jo autossa Akkarin kanssa.
26.9.2004
Kun lämmitys ei oikein toimi ja talon ulkomaali alkaa rapistua,
niin sitä miettii kovasti kerrostaloon siirtymistä. Mutta
tänään taas, kun hakkasin takapihalla koivuhalkoja,
olin onnellinen. Kiitos Timo puista.
Eilisissä Kujasten ja Hirvaskoskien yhteistupareissa (kuva
Johanneksen ja Maaritin talosta alla) tuli isäntien kanssa
talon myyminen puheeksi. Kai se ehkä on tehtävä,
vaikka tämä niin rakas minulle jo onkin. Mutta kun joka
tapauksessa lapset tarvitsevat jossain vaiheessa lisätilaa
ja myös Minna, kun tekee töitä kotona.

Johanneksen talo.
Että jos kiinnostaa hyvä rintamamiestalo, niin kysy minulta.
Siellä Kreetalla muuten oli sekin oikein mukavaa, että
samaan aikaan oli hotellissa paljon mukavia ja hyviä ihmisiä.
Naapureiden osoite otettiin talteen, mutta muut ihmiset katosivat
lentoasemalla kuin tuhka tuuleen - kuka Turkuun, kuka Heinolaan.
Mutta ehkä joskus törmäämme, sillä tämä
on pieni maa.
Lentoasemalla katosi minulta myös pullollinen ouzoa. Pitäisi
pakata paremmin, ettei sitten ala laukkuja kantaessaan ihmetellä
outoa tuoksua.
25.9.2004
Vanha tahti jatkuu, eli saan kirjoitetuksi noin kerran kuussa. Laiskuutta,
mutta myös hankaluutta välillä näiden laitteiden
kanssa. Lisäksi päätin taannoin, että laitan
aina välillä puhelimella ottamiani kuviä tänne,
mutta eihän tuon uuden dna:n sähköposti toimi ja
puhelimen letku unohtui töihin. Mennään ilman kuvia,
vaikka nyt niitä olisi.
Sari tänään sanoi, että pitäisi taas jotain
kirjoittaa, joten siksikin kirjoitan.
Sanoivat minua neekeriksi, kun olen niin ruskea. Oltiin koko perhe
Kreetalla viikko, ja siellä paistoi aurinko oikein kunnolla.
Ja lämpöä oli liki kolmekymmentä joka päivä.

Knossos.
Minähän en mielelläni mihinkään lähde,
joten taaskin toivoin salaa, että matka peruuntuisi. Sitten
kun pääsi perille, kaikki tuntui aika mukavalta. Tai ainakin
melkein kaikki.

Etupää oli jonkinlainen ruohonleikkuri.
Parasta oli se, että lapset olivat ihan innoissaan. Juoksivat
rantavesissä ja saivat paljon uusia kavereita. Ja olihan se
hienoa istua iltaa tavernassa ja syödä herkullista lammasta.
Kreetalla Minea oppi uimaan. Ja tänään Minka oppi
kävelemään.
Muutama askel Mandin olohuoneessa ja ehkä huomenna lisää.
24.8.2004
Minka täytti tänään yhdeksän kuukautta.
Söpö tyttö seisoo jo pitkän tovin paikoillaan,
muttei vielä kävele. Mutta kiipeää hetkessä
yläkertaan, jos portti on unohtunut auki. Nyt Minka on kipeä,
ja aamulla lääkäri toteaa, että se on korvatulehdus.
Sairauksista
puheenollen: en olisi uskonut, että kun täyttää
40, niin sitä juoksee lääkärissä kerran
viikossa. No ei nyt ihan, mutta aika tiheään.Gastriittiin
vai mikä se on lääkäri määräsi
Nexiumia, lepoa ja stressittömyyttä. Koska ensimmäinen
tehosi nopeasti, olen nuo toiset jättänyt myöhempään
ajankohtaan. Sehän ei tietenkään ole viisasta, mutta
minkäs teet. Sain Päivi Rautiaiselta kiireen kesyttäjän
käsikirjan, ja sen kyllä luen, vaikka olisi kiire. Kiitos
Päivi.
Lauantaina
oltiin Peacockissa katsomassa Saturday Night Fever. Matti soittaa
siinä mutta on se muutenkin hieno. Paitsi että kriitikot
ja Katjan ystävät ovat sitä haukkuneet. Minä
olin sitä katsoessa kiitollinen, että ihmiset tekevät
meille muille niin komeita ja koskettavia esityksiä.
Sitten
oli Maunulassa pihajuhlat ja talon 50-vuotissynttärit. Ikävä
Männikkötielle. Ja sitten lentopallossa ottivat toisistaan
mittaa nykyiset ja entiset asukkaat. Ensiset voittivat, ja minulta
meni peukalo. Se oli se tuorein syy lääkärillä
käyntiin. Ei poikki, mutta on hyvä muutaman kerran päivässä
levittää siihen ohuelti Orudis-geeliä.

Mika toi pihajuhliin piirakoita mutta meni itse pois.
19.8.
Nelosen ilotulitus ja bileet olivat komeat, mutta huonon olon ja
lääkärin ohjeen mukaisesti menin aikaisin kotiin.
Olin ensimmäistä kertaa Klippanilla, vaikka olen puolet
elämästäni asunut siinä nurkilla. Minusta pitäisi
kiertää Helsingin saaret ennen kuin lähtee ulkomaille.

Klippan alkuillasta eli Mika ja Tarja.
17.8.
Matin polttarit. Muusikoita sauna täynnä ja kaiken päälle
Petri Laaksonen. Joka kyllä osoittautui hauskaksi mieheksi.
Ilta päättyi Iso-Roballe, mutta minä osallistuin
vain Erottajan päähän. Kuvassa Matti kulkee salkkuun
kytkettynä. Salkusta kuului jonkun saksalaisen elokuvan ääniä.

Matti kulki salkkuu kytkettynä.
4.8.2004
Minna ja lapset lähtivät mökille. Minä ostin
pakastepizzaa ja katson videolta Mikko Niskasen kahdeksaa surmanluotia.
Ymmärrän hyvin, mistä on kyse.
Aikaisemmin
illalla kävin katsomassa ennakkoon Michael Mooren Fahrenheit
9/11 -leffan. Se kannattaa jokaisen nähdä. Mutta sinänsä
pelottava dokkari se oli, että rupesin miettimään,
että mistä tässä maailmassa on oikeastaan kyse.
Jos niin oudot asiat ohjaaat amerikan sotimaan, niin miten homma
pysyy käsissä tulevaisuudessa. Siis miten tämä
koko maailma pysyy koossa?
Loma loppui ja olen opetellut taas tekemään töitä.
Muistoja menneestä lomasta ovat kurjet ja kuhankeittäjät
Puulavedellä, öinen saunominen samassa paikassa, paskahuussin
katon korjaaminen Pusulassa, niskan polttaminen Kallvikissa, mansikat
kauppatorilta ja Taikahuilu Nilsiässä.
Taikahuilua
kävin katsomassa viime viikon maanantaina. Mökiltä
oli sinne tarpeeksi lyhyt matka, ja kun siellä oli Olli ja Kriske,
niin kannatta käydä moikkaamassa. Ooppera oli hieno ja hauska.
Se oli jonkinlaista luksuskesäteatteria. Yösija oli määrittelemätön,
joten en kolkutellut Krisken ovea vaan nukuin Ollin ja Anun varapatjalla.
Kiitän Jumalaa, että Olli on edelleen olemassa.
Onnea Kirsi Valasti. Onnea Minea.
Huomenna piknik Särkässä. Samettinen ilta meren äärellä
ja rakkaat ystävät. Se on täydellistä kesäiltaa.
19.7.2004
Panin vähän paremmaksi, sillä nyt ei kuukautta kulunut.
On kesäloma, kolmas viikko menossa, joten sen pitäisi olla
parhaimmillaan. Ollaan oltu mökillä Puulavedellä ja
sitten jonkin verran Helsingissä. Loppulomakin alkaa vähitelleen
hahmottua, mutta helppoa se ei ole ollut.
Eilen olisin halunnut olla Porissa. Kuulin Stevie Wonderia joskus
kauan sitten Jäähallissa, ja se on yhä yksi parhaista
konserteista, joissa olen ollut. Eilen olisin halunnut lisää,
mutta asiat eivät menneet niin. Henkan puhelimen välityksellä
kuulin I Wishin ja Isn¨t She Lovelyn, ja tuli tippa silmään.
No, lähdin sitten pyöräilemään ja ajoin Malmin
lentoasemalle. Toivoin vielä näkeväni Zeppeliinin,
mutta se oli jo mennyt. Päivällä sen näin, kun
tulimme Vuosaaresta, jossa poltin selkäni.
Ajoin pyörällä myös Pukinmäkeen Madetojankujalle,
ja ihmettelin taloa, jossa asuin joskus - oikeastaan parhaat nuoruusvuodet.
Mökillä oli hienoa se, kun sai käydä Mikkelissä
kaupassa sekä tietenkin kuhankeittäjän kujerrukset.
Käkikin kukkui kummasta, sanoi kenties Heps-kuk-kuu. Ja Henkka
ja Tarja kun kävivät, saunoimme pitkään kesäyössä
ja se oli kuin unta.
30.6.2004
Kuukausi edellisestä kerrasta. Sellaista on elämä nykyään.
Portugal johtaa Hollantia 1-0, ja uskon sen voittavan Euroopan mestaruuden,
mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Euroopasta puheen ollen: Kristiina Kouros sai muutaman tuhatta ääntä,
mutta ei se riittänyt.
Kaksi
päivää töitä, ja sitten alkaa loma. Se
tekee hyvää, sillä minulla on tarve miettiä,
mitä tahtoisin tehdä isona. Tarkoitan mitä tarkoitan.
Lomalta palataan uuden nimiseen firmaan, Tequilaan. Sama on talo
ja sama on kerros, mutta huonetta pitää vaihtaa. Jaamme
jatkossa huoneen Herra Tossavaisen kanssa, ja uskon, että se
on hyvä kokeilu.
Kesäloma menee varmaankin aikalailla mökillä, Puulavedellä
ja Pusulassa. Ja sitten teen kaikkeni, että pääsemme
jossain välissä Poriin, mieluiten tietysti silloin kun
siellä on myös Stevie Wonder. Haluan yhtä hyvän
konsertin kuin silloin 80-luvulla Jäähallissa, jolloin
koko halli tanssi I Wishin tahtiin.
Huomenna Peik täyttää kuusi. Onnea poikani.
31.5.2004
Kävin vaalikoneessa. Tuli Matti Vuori ja Kristiina Kouros.
Äänestän siis taas Kristiinaa...
24.5.2004
Minka täytti tänään puoli vuotta. Tyttö
on edelleen ihana. Osaa mielestäni sanoa Isi ja Heikki.
Valio
myi tänään jäätelönsä Nestlélle.
No, nyt meidän muiden ei tarvitse enää niitä
ostaa. Olenkin aina pitänyt enemmän Ingmanista, jos siis
meijereistä puhutaan.
Se
Nestlé yllä tulee kohta joka tuutissa ja purkissa vastaan.
Nyt kun taas tulee ostettua lastenruokia, niin tuntuu hassulta,
kun melkein kaikissa lukee lopulta Nestlé. Semper sentään
pelastaa tilanteen, ja voin tuoda kotiin maissisosetta hyvällä
omallatunnolla.
Siitä
kai tässä on kyse.
27.4.2004
Jos minä olisin presidentti
Jos minä olisin presidentti, tahtoisin olla maailmanparantaja.
Yrittäisin taistella sotia, aseita ja väkivaltaa vastaan
kaikin keinoin. Maailmassa on tarpeeksi johtajia, jotka eivät
ole maailmanparantajia. Heihin yrittäisin olla yhteydessä
ja kertoa, miten kannattaisi menetellä. Mutta tiedän,
että se voisi olla vaikeaa.
---
Tuo oli kunnianosoitus Tarja Haloselle ja Erkki Tuomiojalle ja tietenkin
Kevätpörriäiselle. Kyseisessä lehdessä
oli muuten tänä vuonna mielenkiintoinen aihe: Kuka meillä
määrää. Lari kirjoittaa: "...Isä määrää
mitä ruokaa tehdään. Hän määrää
mysö että urheilutarvikkeiden on oltava hyvät. Äiti
määrää siivouksen ja matkustuksen ja läksyt."
Ja sitten kirjoittaa ekaluokkalainen Patrik: "Äiti tietysti
haluaa määrätä. Se haluu aina vaan määrätä
eikä iskä saa ikinä. Iskä määrää
videotykkiä ja lompakkoa. Mä määrään
kissaa..."
Noinhan se nykyään menee. Mutta meillä määrään
minä...
20.4.2004
Irina, Suska ja Robin veivät minut eilen syömään
venäläiseen ravintolaan, siis Kasakkaan. Ruoka oli niin
hyvää ja valkosipulista, että tahtoisin sitä
pian uudelleen. Samoin seura. Vaihdoimme maata, ja menimme Molly
Malones -irkkupubiin. Siellä kävi sellainen harvinaisuus,
että minulle ei väärinkäsityksen vuoksi tarjoiltu.
En toistaiseksi suosittele paikkaa kenellekään, joka on
tottunut ihmisten sivistyneeseen kanssakäymiseen. Noin muuten
illan aikana muisteltiin menneitä. Terra Nova oli hieno paikka
olla joskus töissä. Se oli tärkeä osa meidän
kaikkien elämää,
14.4.2004
Sen unohdin kokonaan mainita, että maanantaina oltiin Saarnin suvun
miesten sekä Maijan ja Sannan kanssa Kouvolassa katsomassa koripalloa.
Kouvot voittivat Suomen mestaruuden ja pelasivat kyllä erittäin
tyylikkäästi. No, toki on sanottava, ettei Suomen paras koripallo
näyttänyt loppujen lopuksi päätä huimaavan hienolta. Mutta viihdyttävää
oli silti. (Kannustin salaa Lahtea, mutta lopulta päätin olla tässä
asiassa neutraali. Jääkiekossakin olen horjunut: yleensä suosikki
on HIFK, mutta hätätilassa kannustan myös Jokereita. Se taas juontaa
juurensa siihen, että joskus menneisyydessä tein töitä Jokereiden
eteen, ja tutustuin muutamaan mukavaan ihmiseen. Ja onhan ne stadilaisia
ja.)
12.4.2004
Pääsiäinen meni. Kuten ajattelin jouluna, niin nytkin: juhlapyhät
kulkevat olosuhteiden pakosta maallisina lomapäivinä silmien ohi,
eikä ehdi hiljentymään. Olisin edes halunnut mennä jotain passiota
kuuntelemaan, mutta jäin telkkarin ja radion varaan. Louna (veljeni
Matin kihlattu, joka mm. soittaa selloa) oli hankkinut liput Matteus-passioon,
mutta torstai oli kovin väsynyt päivä. Nyt väsymys tuntuu huonolta
selitykseltä. Keskiviikkona vietin synttäreitä ystävien kesken,
ja minulla oli hauskaa. Ymmärtääkseni melkein kaikilla muillakin
oli. Ja jos joku näki "isän" laulavan Pata-Ässässä Lasten mehuhetkeä,
se olin minä. Sen tunnustan. Mutta onneksi moni ei nähnyt enkä minäkään
kaikkea suostu muistamaan. Kuvia laitan näytille, kunhan saan kerättyä
sopivia.
28.3.2004
Nyt alkaa kaivattu talviloma. Pitkän jahkailun jälkeen
päädyimme kylpylälomailuun. Luulen, että varsinin
lapset nauttivat siitä. Ajatuksissa pyörivät kovasti
reilun viikon päästä päälle käyvät
synttärit. Kriisiä mulla ei ole, sillä olen tuntenut
itseni äijäksi jo pari vuotta.
26.3.2004
Aamulla kun lähdin väsyneenä töihin, naapurin
rouva huikkasin kadulla onnittelut kultahuipusta. Tuntui hienolta.
22.3.2004
Suoraan sanottuna, suurin piirtein: sellaista elämä on.
Sanattomaksi vie muutenkin tämä elämä. Moilasen
Juha meni pois, ja en voi käsittää miksi. Rekka törmäsi
bussiin, ja en edelleenkään käsitä. Kuinka noin
pieni todennäköisyys edes on mahdollista?
19.1.2004
On Heikinpäivä. Onnea. Ja Henrikille Poriin.
18.1.2004
Eilen pidettiin tytön ristiäiset. Nimeksi tuli lopulta
Minka Peppi Amanda. Nimen keksiminen oli tällä kertaa
entistä vaikeampaa, mutta Minka tuli mustana hevosena mukaan
vasta pari päivää ennen ristiäisiä. Ja
nyt pitää opetella olemaan miettimättä koko
ajan sopivia nimiä. Ensimmäinen uusi ehdokas tuli heti
eilen illalla, kun laulettiin Rati riti rallaa. Siis Halla.
----
28.12.2003
Joulu tuli ja meni. En ole ollut kovin kiltti, sillä pukki
ei paljon minua muistanut. Tiesin sen etukäteen, joten ostin
muutaman lahjan itse. Mieluisin oli letkulla varustettu melodica.
Sitten Viktor Klimenkon parhaat sekä tietenkin MMM, jota en
koskaan kuitenkaan lue. Lapset saivat kamalan paljon lahjoja. Jännitystä
oli ihanaa katsoa, mutta paperien repiminen pisti toivomaan rauhallista
joulua. Söin paljon. Anopin imellytetty perunalaatikko oli
parasta ruokaa pitkään aikaan.
15.12.2003
Nämä ovat niitä hetkiä, jolloin en voi sille
mitään. Hiivin yöllä jääkaapille,
otan esiin homejuuston ja suolakurkut. Kaapista pipareita. Ja jouluolutta.
En nyt ihan heti tiedä parempaa. Onneksi jouluna saa yölläkin
syödä - niin uskon.
14.12.2003
Peik on vuorostaan vesirokossa. Oltiin Minean, Reijan ja Matiaksen
kanssa Seurasaaressa joulupolkua ihmettelemässä. Edellisenä
yönä tuli lunta, ja seurasaari näytti kauniilta.
Lapsille jäi eniten mieleen ambulanssi ja maassa maannut potilas.
Minulle sininen hetki meren rannalla.
12.12.2003
Minun käskettiin olla 15.30 valmiina. Auto haki Kaivohuoneen
parkkipaikalta ja vei Otaniemeen saunomaan. Paikalla olivat miehet
vuosien varrelta: Henkka, Aki, Arto, Jampe, Tusse ja Timo. Parin
tunnin yllätysvarpajaiset tuntuivat hyvältä. Kiitos.
Sikarit tosin piti polttaa ulkona.
3.12.2003
Juhlistin eilen isyyslomaa käymällä ihan yksin ostoksilla.
Stockan hajuvesiosastolla tuli 80-luku mieleen. Mutta sitten sorruin
myös musiikkiin. Joulu kun on tulossa, ostin aivan loistavat
Blind Boys of Alabaman joululevyn (kanta-asiakastarjous). Lisäksi
Sakari Kukon ja Lumen Valon joulumusiikkia. Alan päästä
tunnelmaan. Puhumattakaan siitä, että launch.yahoo.com
soittaa vihdoin myös holidays-genreä. Tuota nettiradiota
olen aikalailla kuunnellut, kiitos Arin ja sen, että se oppii
ja opettaa.
29.11.2003
Eilen oli pikkujoulut.
25.11.2003
Tyttö syntyi eilen illalla klo 20.15. Kaikki meni lopulta hyvin,
vaikka maailmaantulo kestikin ikuisuuden. Isän rooli synnytyksessä
on mielenkiintoinen. Istuu vaan ja seuraa tilannetta. Tuskia ei
voi paljon helpottaa. Uusi tyttö on ihana. Se muuttui heti
konkreettiseksi ihmiseksi, vaikka tähän asti se on ollut
möykky äidin vatsassa.
11.11.2003
Tänään on laskettu aika, mutta vielä ei ketään
näy eikä kuulu. Mutta tuntuu, että aika pian meitä
on viisi. Kuulostaa paljolta. Synnytys ei sinänsä pelota,
mutta se vähän jännittää, että miten
Kättärille asti päästään ja millaisen
sählingin jälkeen. Niin, ja onnea Sussille.Ehdit ensin.
6.11.2003
Kirjoitin tänään Valittujen Palojen päätoimittajalle:
Kiitos hyvästä Valitut Palat -lehdestä. Saan sen
työkappaleena mainostoimistoon, ja kyllä se tulee luettua
tosi tarkkaan. Ja kuten kirjeestänne huomasin, amerikkalaisten
juttujen määrä on vähentynyt, mikä toki
nostaa lehden journalistista tasoa Suomen lehtikentässä.
Tuoreimmassa numerossa on juttu tuulivoimasta. Asia kiinnostaa,
koska seuraan energia-asioita harrastuksena ja työni puolesta,
koska asiakkaanani on suuri energiayhtiö. Yllätyin
jutun yksipuolisuudesta. Tiedän hyvin, että tuulivoima
ei ole maailman yksinkertaisin asia eikä se voi korvata muita
energiamuotoja. Kuitenkin juttu oli kirjoitettu melkeinpä pelkästään
kielteiseen sävyyn. Ja esimerkiksi ingressin lause: "...valtavat
turbiinit pilaavat maiseman" ei mielestäni oli journalistisesti
tasapuolinen vaan viittaa enemmän mielipiteeseen.Juttuun oli
otettu mukaan Suomen tilanteesta kertova kainalo. Siinä olisi
ollut hyvä mahdollisuus korostaa esimerkiksi sitä, että
tuulivoimaa kehitetään Suomessa koko ajan.Mitä mielipiteisiin
ja maisemiin tulee, sirot tuulimyllyt ovat mielestäni sata
kertaa kauniimpia, kuin yksikään ydin- tai muu voimala
Suomessa.
Ystävällisin terveisin jne...
3.11.2003
Käytiin Minnan kanssa katsomassa Koivusalon Sibelius. Ensin
se ei koskettanut lainkaan - tekniset ja taiteelliset yksityiskohdat
häiritsivät liikaa. Sitten ihan lopussa olin kyyneleet
silmissä. Ehkä eniten siksi, että olen itse jättänyt
tekemättä niin paljon sellaista, mihin mulla ehkä
olisi mahdollisuuksia. En kuvittele itseäni miksikään
taiteilijaksi, mutta olisi pitänyt yrittää.
31.10.2003
Peikin kanssa lätkämatsissa. Jokerit voitti Bluesin mennen
tullen, ja Peik piti tunnelmasta. Pelin hauskin kommentti oli se,
kun Peik kysyi, missä täällä on Saukko? Poika
tarkoitti tietenkin Kärppiä. Sen verran eläimet merkitsevät
meidän perheessä, että Peikin mieleen on lätkäjengeistä
parhaiten jäänyt Kärpät. Ja Panu tuossa pöydän
toisella puolella on siitä tietenkin oululaisena iloinen. Minun
sydäntäni taas lämmitti Peikin elämän perusasioihin
liittyvä kysymys pari viikkoa sitten: "Isi, mikä
on IFK?"
30.10.2003
Ihmiset jaksavat kauhistella sitä, että presidentti asettaa
joka vuosi rukouspäiväjulistuksen. Se ei kuulemma perustu
mihinkään lakiin ja ei koske kaikkia kansalaisia. Mitä
ihmeen merkitystä sillä on. Eipä presidentin jouluhaukikaan
perustu mihinkään ja silti sitä aina ihastellaan.
Puhumattalkaan siitä, että presidentti esiintyy kaikenlaisissa
sotahankkeissa. Kuka meistä kannattaa armeijoita ja sotimista...
21.9.2003
Mutta mitä kalastukseen tulee, niin minulta se puoli on jäänyt
vähille. Ihan hyvin täälläkin voisi lähteä
kalaan merelle, vaikka Peikin kanssa. Mutta ei tule lähdettyä.
Kesällä kun käytiin mökillä, lähdettin
isän ja pojan kanssa ongelle, samalle paikalle, jossa aikoinaan
käytiin faijan kanssa. Kolme polvea oli kalassa. Minä
sain kolme ahventa, Peik kaksi ja isä 20. Ei se kalastus siis
ihan tuurista voi olla kiinni.Peikillä, joka siis on viisivuotias,
on jo oma virveli. Sellainen oikeaa merkkiä jota en nyt muista
mutta kids-mallia.Mutta siitä piti kertoa, että viikko
sitten käytiin Kuopiossa. Siellä sain isännän
itsensä ampumaa teertä. Oli muuten hyvää, kun
se ensin oli leivinuunissa hautunut muutaman tunnin.Tulee mieleen
yhdet häät vuosia sitten, joissa saimme sulhasen ampumaa
hirvikeittoa.Ihan eri juttu olivat ne hautajaiset, joissa tarjottiin
ruumiin itsensä leipomia pipareita.Katsoin tuota Teeren taivutusta
Nykysuomen sanakirjasta ja se kertoo mm.teeri iso kanalintu, jonka
uroksella on lyyran muotoinen pyrstö.
Kuv. Ei ole eilisen teeren poikia [= ei ole aivan kokematon] SP.yks.
nom. teeri
yks. gen. teeren
yks. part. teertä
yks. ill. teereen
mon. gen. teerten
teerien
mon. part. teeriä
mon. ill. teeriinNoin muuten menee kohtuullisesti. Perheeseen tulee
kolmas lapsi marraskuussa, ja se vähän jännittää.
19.9.2003
Ei tästä päiväkirjanpidosta taida tulla mitään.
12.8.2003
Vein Minean ja Peikin hammaslääkäriin. Minea ei avannut
suutaan. Sitten maattiin päällekkäin hammaslääkärin
tuolissa. Se auttoi hetkeksi. Palkinnoksi lapset saivat peilit,
joilla voivat itse tutkia hampaitaan.
11.8.2003
Sanottiin, että on jo viileämpää. Laitoin ekaa
kertaa farkut jalkaan tänä kesänä, ja heti tuli
hiki. Takaisin shortseihin. Mielenkiintoista kuinka ihmiset reagoivat
muutaman asteen vaihteluun. Niillä on takki päällä!
28.7.2003
Istun töissä ja yritän tottua tähän. On
ehkä syntiä olla töissä tällaisella helteellä.
Lähtisiköhän joku Uunisaareen?
17.7.2003
Pieniä hauskoja asioita mökillä ollessa on aina se,
että pääsee yksin Mikkeliin. Ostin Carlsonilta otsalampun
ja torilta lörtsykahvit.
16.7.2003
Oli aika hauskaa istua laiturilla Minean kanssa ja katsoa kaloja.
Ihan viereen tuli puolimetrinen hauki, joka vaani salakoita. Ja
tämä kesän lämpö on ihanaa. Ihana oli myös
kesäilta Tampereella. Kiitos Sari ja Näsijärvi. Ja
uskalsin jopa Särkänniemen Tukkijokeen!
10.7.2003
Pikkubroidi soittaa Flipperissä, joka soittaa usein laivalla.
Oltiin siskon ja sen miehen kanssa tähtiristeilyllä Mattia
kuuntelemassa. Bändi oli hyvä ja laivalla oli hauskaa.
En kuitenkaan tanssinut.
5.7.2003
Ensimmäiset lomapäivät mökillä Puulavedellä.
Herätys yleensä kahdeksalta. Aamupalan jälkeen ryhdytään
töihin ja illalla lopetetaan. On monenlaisia tapoja viettää
lomaa, ja uskon, että ruumiillinen työ vie ajatukset hyvin
pois normaaleista kuvioista.
29.6.2003
Anna-Maria meni eilen Pekan kanssa naimisiin. Häät olivat
Angelniemellä, josta paikasta en tiennyt muuta kuin Ankkurin.
Nyt näin myös kauniin punaisen kirkon. Häät
olivat mukavat. Olisin tahtonut saunoa hääväen kanssa
aamuun, mutta olin kuskina ja niin edelleen.
24.6.2003
24. päivä tuo aina joulun mieleen. Olen aikamoinen jouluihminen,
vaikka tosin ihan kesällä on muutakin ajateltavaa. Eilen
lauloin lapsia nukuttaessa "Kello löi jo viisi",
joka muuten on loistava biisi jazz-valssin tahtiin. Outoa, että
vaikka on ihana kesä, jotenkin kaipaa myös joulua. Ok,
en laula enempää...
22.6.2003
Juhannus oli herttainen. Oltiin Eurajoella meren rannalla Henkan
ja Tarjan mökillä. Aattona satoi, mutta loppu olikin ihanaa
aurinkoa. Isännän savukala, uudet perunat ja silli, viini,
sauna, meri sekä tietenkin Tarja tekivät tästä
juhannuksesta hyvän. Kiitos.
15.6.2003
Minna ja lapset aloittivat loman ja lähtivät mökille.
Minä teen vielä töitä pari viikkoa. Juhlistin
yksinoloa lämmittämällä saunan. Vihta oman koivun
oksista. Tuntuu vieläkin hyvältä.
11.6.2003
Meri on voimakas ja lohi on hyvää. Käytiin Inkoon
edustalla katsomassa, kun Klaus Berglund nosti merestä suuren
17-kiloisen. Taas jonkin aikaa mietin kahteen kertaan, haluanko
norjalaista kassilohta. Puhumattakaan hylkeistä. Kesäyö
sensijaan on ihaninta maailmassa...
9.6.2003
Ja Puistolassa hirviä. Eilen illalla naapurin Severi pyysi
katsomaan heidän kukkapenkkiään. Onneksi siellä
ei ollut tallustanut meidän Peik vaan oikea hirvi. Täytyy
jatkossa pitää silmät auki öisin.
7.6.2003
On Pusulassakin näköjään tervapääskyjä.
Mutta ei niin paljon kuin kaupungissa.
4.6.2003
Tekstiviesti on niin hyvä väline, mutta ei sitä pidä
ihan mihin tahansa käyttää. On niin paljon helpompaa
kuunnella ja vaikeampaa sanoa ihmiselle suoraan silmätysten.
31.5.2003
Aina ei meinaa uskoa silmiään.
30.5.2003
Punnitus. 2,8 kiloa alle tavoitteen, joten Tossavaisen kanssa Aniin
syömään itsemme kipeäksi. Ja kärsimyksen
jälkeen ensimmäinen olut maistui parhaalta. Sitten parin
tuntia Suomi-rockin historiaa. Ei jaksettu kovin myöhään,
ei edes Jaskan grillille yöpalalle.
26.5.2003
Peikin iltarukous oli tänään mainio:
Jeesus siunaa Matiasta ja kaikkia mun kavereita. Siunaa kaikkia
maailman ihmisiä ja joulupukkia. Siunaa norsuja ja kaikkia
muitakin eläimiä. Siunaa matoja. Ei käärmeitä.
21.5.2003
Ensimmäinen tervapääsky. Vasta se tekee kesän.
Muistan aina niiden äänen. Kun tulimme lapsena Pusulasta
kotiin, ja Vuorimiehen puistossa kiiri niiden riipaiseva ääni,
huomasin eron maaseudun ja kaupungin välillä.
|